PARTALAN POLKU

Kohde 8

KARJANHOITO JA VILJELYS PARTALASSA

Puretut rakennukset

Partalan pihapiiri on lähes samassa asussaan, kuin 1950-luvulla, mikä käy ilmi vanhasta viljelyskartasta. Muutamia rakennuksia on purettu, kuten riihet, paja ja jäävarasto (A) ja sikalana ja sairastallina toiminut rakennus (B).

Navetta

Partalassa on pidetty kotieläimiä todennäköisesti satoja vuosia. Viereisessä navetassa lypsykarjataloutta harjoitettiin vuoteen 1970 saakka. (C). Navetta on rakennettu vuonna 1904 kauppias Albin Valkosen toimiessa isäntänä. Navetassa oli pilttuu sonnille, karsinat vasikoille ja parret noin 20 lehmälle. Vinttiin varastoitiin heinää. Navetan edessä oli karjapiha, johon lehmät koottiin ennen ja jälkeen lypsyn ja jossa ne myös juotettiin. Karjakeittiö on myöhemmin purettu pois ja navetan silta on hieman eri paikassa, kuin ennen. Vuonna 1985 navetta remontoitiin maatalouden tutkimuskeskuksen käyttöön. Nykyään navetassa on kokoustilaa ja tilausravintola ja navetan vintillä majoitustilat. Navetan toisella puolella on entisessä ladossa kesäteatteri ja vuonna 1997 tutkimuskeskusta varten rakennetussa lisäsiivessä Juvan Tryffelikeskus.

Talli

Tallirakennuksessa (D) oli tilaa oriille, varsoville tammoille ja pilttuut työhevosille. Partalassa oli valtion siitosori ja 1940-luvun puolivälistä eteenpäin Juvan kunnan siitosori. Ennen traktoreiden valtakautta työhevosten tarve oli suuri, 1920-luvulla työhevosia oli Partalassa kahdeksan. Toisen maailman sodan jälkeisinä vuosina hevosten kasvatus eli nousukautta, kunnes hintojen lasku ja traktoreiden yleistyminen vähensivät kiinnostusta kasvatustoimintaan. Partalaan hankittiin ensimmäinen traktori vuonna 1950. Hevosia oli tilalla kuitenkin maatilatalouden loppuun saakka eli vuoteen 1970. Nykyisin tallin tiloissa on Galleria Kuninkaankartano.

Väentupa

Tallirakennuksen toisessa päässä on väentupa (E), jota käytettiin työväen lämpimänä tilana. Siellä suoritettiin aamuiset työnjaot ja sen suuressa uunissa tilan asukkaat leipoivat leivät ja tekivät uuniruoat viikoittain. Tallin ja väentuvan välissä oli asunto hevosenhoitajalle perheineen. Väentuvassa ja asunnossa toimii Juvan Karjalaisten museo.

Aittarakennus

Kaksikerroksisessa aittarakennuksessa (F) oli läpiajettava liiteri, vaunuliiteri, vilja-aitta, varastoaitat, mankeliaitta ja huussit rakennuksen takapuolella. Aittarakennus toimii varastona museoesineille.

Pellot

Pihapiirin ympärillä olevat pellot (G) ovat olleet viljelyssä satoja vuosia, ensin kaskina, sitten pysyvinä peltoina. Pääpaino oli pitkään leipäviljan viljelyssä, vaikka viljaa syötettiin myös kotieläimille. Kuninkaankartanon aikaan kaskissa ja pelloilla viljeltiin ruista, ohraa ja kauraa, pienessä määrin myös vehnää. Myös naurista, hernettä ja papua viljeltiin. Viljely jatkui hyvin saman kaltaista varsin pitkään, vielä 1920-luvulla vehnän viljely oli Partalassa marginaalista, vaikka nousi jo 1930-luvulla toiselle sijalle rukiin jälkeen. Nauriin rinnalle tuli 1800-luvun lopussa peruna ja lanttu 1900-luvun puolella. Toisen maailmansodan jälkeen leipäviljan viljely sai antaa sijaa säilörehuksi sopiville kasveille vahvan lypsykarjatalouden alkaessa.

Partalan tila lentokoneesta otetussa viistokuvassa vuodelta 1960. Tekstissä mainittujen rakennusten paikat merkitty kirjaimilla A-E. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy.

Polun alkuun pääset klikkaamalla ristin kuvaa sivun vasemmassa ylälaidassa. Ilmakuvan saat suuremmaksi klikkaamalla sen kuvaa sivun oikeasta ylälaidasta. Tämä sivu ohjautuu jonkin ajan kuluttua myös automaattisesti etusivulle.